Pekonirisottoa

Pekoniviikon suosikiksi on selvästi nousemassa erilaiset pastakastikkeet. Kraun kääntöpiirillä valmistettiin pasta bolognesea. Pastanjauhajat puolestaan nauttivat pekonistaan tällä kertaa parsan kera. Pekonin monipuolisuudesta taas kertoo soppisten resepti, jossa pekonia yhdistettiin siikafileisiin.

Ainuttakaan risottoreseptiä en muista pekoniviikolla vielä nähneeni, joten päätin korjata itse sen aukon. Pienenä taka-ajatuksena oli savoijin- tai kurttukaali, jota tarvitsen myöhemmin tällä viikolla muuttoruuan tekemiseen. Tämä resepti on taannoin hehkuttamastani kirjasta Trattoria – italialaista ruokaa perheelle ja ystäville.

savupekoni-juusto-savoijinkaalirisotto

115 g viipaloitua savupekonia
1 valkosipulinkynsi viipaleina
½ savoijinkaali (kurttukaali) pieneksi pilkottuna
suolaa ja pippuria
115 g voita
1 sipuli
400 g arborioriisiä
1 ½ dl kuivaa valkoviiniä
1 ½ l kuumaa kanalientä
150 g raastettua parmesaania
250 g pieniksi paloiksi leikattua puhvelinmaitomozzarellaa

1. Leikkaa pekoniviipaleet tulitikkumaisiksi suikaleiksi ja paista ne valkosipuliviipaleiden kanssa kullanruskeiksi. Sekoita joukkoon kaalisilppu, peitä kannella ja höyrytä noin 5 minuuttia. Mausta suolalla ja pippurilla, siirrä pois liedeltä odottamaan.

2. Sulata voi paksupohjaisessa kasarissa. Kun se alkaa kuohua, vähennä lämpöä ja lisää sipulisilppu. Kuullota pari minuuttia, kunnes sipulit ovat pehmeitä mutta eivät ruskistuneita.

3. Lisää riisi ja paista koko ajan hämmentäen noin 3 minuuttia, kunnes riisi on läpikuultavaa. Kaada joukkoon viini ja odota, kunnes se on imeytynyt riisiin. Lisää seokseen sen jälkeen kuumaa kanalientä kauhallinen kerrallaan koko ajan hämmentäen. Riisi on kypsää, kun se on koostumukseltaan sakeaa ja kermaista mutta yhä hiukan al dente.

4. Yhdistä kypsä pekoni-kaaliseos riisiin. Sekoita joukkoon juustot. Mausta hyvin suolalla ja pippurilla ja tarjoa heti.

Tämä oli varmasti juustoisinta risottoa, mitä olen suuhuni pistänyt, vaikka emme pistäneet parmesaania (huijattiin ja käytettiin oikeasti pecorinoa) ihan täyttä määrää. Hyvää se oli kaikesta huolimatta. Käyttämämme kaaliyksilö oli ehkä hieman sitkeä kaveri ja pompahti esiin hieman kovana muuten niin pehmeän risoton seasta. Pekoni sen sijaan sopi tähän kuin nenä päähän. Mihinpä ei sopisi?