Viime syksynä televisiosta tuli poikkeuksellisen runsaasti hyviä ruokaohjelmia. Silmä kovana tuli seurattua Ruokasafaria, yhä jatkuvaa Jamien kotonaa sekä Hullua kokkia (eli Jyrki Sukulaa) Piemontessa. Kaikista näistä on tarttunut reseptejä kokkailuihin ja syöminkiemme loppuosan reseptit olivatkin kokonaan Hullun kokin käsialaa.
Pääruokana tarjoilimme karitsanpaistia, joka onnistui yli kaikkien odotuksien. Totesimme yhdessä suin, että kovin paljon parempaa liha ei enää voi olla. Lisäksi resepti oli kohtuullisen helppo toteuttaa, kunhan reisiluun irrottamisesta selviää. Olikin varmaan hauskaa katseltavaa kun heiluimme parin veitsen kanssa paistin kimpussa yrittäen kiskoa luuta irti. Jälkikäteen huomasinkin saaneeni pari pikkuhaavaa veitsistä ihan huomaamatta…
Kurpitsa-lisäkettä sen sijaan emme toteuttaneet, koska kurpitsat eivät oikein enää ole sesongissa, ainakaan kauppojen heviosastojen perusteella. Laitan reseptin tuonne kuitenkin alkuperäisessä muodossaan. Karitsan ohella söimme sen sijaan gnoccheja tomaattikastikkeessa. Niitä pyöritellessä mietiskelimme gnocchien oikeaa lausuntamuotoa (Veera?) ja kun emme päässeet yksimielisyyteen njokkien ja knokkien välillä, päätimme kutsua niitä suomalaisittain nokeiksi. Nokkien pyörittely osoittautui muutenkin melko tuskalliseksi operaatioksi, kun taikinan koostumus ei oikein ollut leivontakelpoinen millään jauhomäärällä ja lopputuloskaan ei nyt niin kauhean ihmeelliseltä maistunut. Mutta tomaattikastike oli sentään hyvää.
Karitsanpaisti ja kurpitsaa
karitsan paisti
2 oksaa rosmariinia
2-3 oksaa timjamia
1 raastettu sitruunankuori
2 valkosipulinkynttä
suolaa, valkopippuria
300 g keltaista kurpitsaa
oliiviöljyä1. Poista paistista reisiluu niin että viillät veitsellä luun vierestä. Nivelen kohdalla voit taittaa luun niin että se irtoaa sääriluusta jonka voi jättää kiinni.
2. Hiero lihan pintaan valkosipulia ja suolaa sekä pippuria ja laita lihan sisään hienonnetut yrtit. Kiedo kiinni ja hiero loput yrteistä myös ulkopuolelle.
3. Sido paisti kiinni puuvillalangalla ja laita vielä rosmariinoksa narun alle
4. Paista pannulla niin että liha saa väri pintaan ja kypsennä sen jälkeen uunissa 180 asteessa noin tunti, kunnes sisälämpötila on 58 astetta.
5. Kuori ja lohko kurpitsa. Mausta suolalla ja pyörittele tilkassa oliiviöljyä ja laita paistin kanssa uuniin, kun paisti on ollut uunissa noin 30 minuuttia
Gnoccheja tomaattikastikkeessa
3-5 jauhoisaa perunaa
4 munan keltuaista
1 kananmuna
2 dl tipo ”00” jauhoja
muskottipähkinää
suolaa
3 rkl oliiviöljyätomaattikastikeeseen
8-10 pientä luumutomaattia
1 rkl voita
3 rkl oliiviöljyä
1 sipuli
½ peperoncino (kuivattu chili) palko
suolaa, valkopippuria
tuoretta basilikaa
parmesan-juustoa1. Keitä perunat suolalla maustetussa vedessä kypsiksi. Kuori ja paseeraa siivilän läpi.
2. Lisää hieman jäähtyneen perunamassan joukkoon kananmunan keltuaiset ja koko muna.
3. Lisää jauhoja pikkuhiljaa sekä mausteet ja oliiviöljy.
4. Kokeile taikinan rakennetta pyörittämällä kädessäsi noin peukalonpäänkokoinen gnocchi ja keitä se.
5. Kun taikinan rakenne on hyvä, pyöritä jauhotetulla alustalla taikinasta noin sormen paksuinen rulla ja leikkaa peukalonpäänkokoisiksi paloiksi. Jätä keittiö liinan alle hetkeksi.
6. Laita pastan keitin vesi kiehumaan ja lisää suola vasta kiehuvaan veteen.
7. Hienonna sipuli ja lohko tomaatit
8. Kuullota sipuli ja peperoncino voin ja oliiviöljyn sekoituksessa pannulla. Lisää tomaatti.
9. Keitä gnocchit noin 4-5 minuuttia ja nosta reikäkauhalla tai siivilällä kastikkeen joukkoon.
10. Sekoita varovasti ja laita päälle hienonnettua basilikaa ja tarjoile parmesan-juusto raasteen kanssa
Nokki on musta hyvä kompromissi ja se joka veikkasi njokkia, voittaa tämän skaban. 🙂
Ne voivat olla tosi hankalia muotoiltavia jos taikinasta tuleekin löysää ja jos lisää jauhoja, niistä ei tule enää hyviä. Mun vinkki tähän on laittaa gnocchi-taikina pursotinpussiin ja puristella sieltä suoraan kiehuvaan veteen.
Epäortodoksista? Kyllä. Toimii? Kyllä.
Joo, me taidettiin laittaa liikaa jauhoja. Mutta ei ne silti oikein tykänneet muotoutua. Toi pursotinpussi on kyllä hyvä idea, pitänee antaa nokeille toinen mahdollisuus.
eikö niitä voi kutsua suomalaittain ihan Klimpeiksi joka taitaa se virallinen olla 🙂
omat knokkit sisältää vaan perunaa, jauhoa ja suolaa eikä se pyörittely niin hankalaa ole kunhan pöytä on hyvin jauhotettu. pyörittelemällä palloja se on lähes mahdotonta mutta pötköstä leikkaamalla toimii hyvin.
Kaikki ei ole yhtä hyviä leipureita kun toiset.. 🙂 Mielenkiintoisen oloinen blogi muuten sinulla, laitetaanpa seurantaan. Olen tässä juuri alkanut tutustua leivonnan ihmeellisyyksiin Wayne Gisslenin Professional Bakingin kanssa.
Kommentteja tuntuu jäävän tällä uudella wordpressillä aika herkästi moderointijonoon, selvittelen asiaa.