Aloitin uuden harrastuksen. Palaan asiaan, jos jotain palattavaa on…
Minulle on lyhyen elämäni aikana kertynyt joitain kammotusruokia, joista olen vanhemmiten pyrkinyt pääsemään irti. Jotkin ruuat ovat yksinkertaisesti maistuneet joskus niin kamalalta, että niitä on ollut pakko välttää. Tällaisia ovat esimerkiksi ruusukaali (päiväkodin yhteisinhokki), oliivit (erityisesti vihreät, en oikein käsitä, miten oliiviöljy voi olla niin hyvää vaikka oliivit itsessään ovat pahoja), simpukat ja muut oudot äyriäiset. Toisaalta pidän nykyään sellaisistakin lapsuusajan inhokeista kuin katkaravut ja sienet. Pahuusfaktorin lisäksi toinen ryhmä välttämiäni ruokia liittyy enemmänkin traumaattisiin syömiskokemuksiin tai yliannostukseen. Tällaisia ovat kaiken sortin paneroidut kalat (terveisiä yläasteen keittäjille), uunilohi (terveisiä lukion keittäjille), puuro ja keitetyt perunat (terveisiä äidille) sekä parsakaali (terveisiä parsakaalin sisältä löytyneelle vihreälle toukalle). Erityisesti perunakammoni on lähes legendaarinen. Erityisesti niiden kuoriminen on kamalaa (terveisiä perunankuorintaorjalle), valmistaminen hidasta (ei sillä, etteikö tsuru main oikeaoppiseen valmistamiseen menisi puoltatoista tuntia) ja makukin aika tylsä. Toisaalta rosmariiniperunat ovat viime aikoina helpottaneet perunakammoa.
Kaikenkaikkiaan ruoka-ainekammoni ovat kuitenkin melko kohtuullisia ja pysyvät aisoissa. Toisin on tyttöystäväni laita. Sehän on vielä ihan ymmärrettävää, että ei halua syödä pekonia tai haluaa aina sitä samaa juustokakkua, mutta että ei halua maistaakaan Mövenpickin mansikkajäätelöä (Ihan Tosi)..
Mutta niin, eilen iskin taas yhden ruokakammoni, homejuuston, kimppuun. Kaivelin tarkoitusta varten miedointa mahdollista sinihomejuustoa kaupan hyllyltä ja valmistin Reinin lihan härkäherkkua.
Härkäherkku
Kuudelle
1 kg naudan ulkofilettä tai paahtopaistia palana
1 pieni punainen paprika
1 pieni vihreä paprika
1 pieni sipuli
1 rkl kaprista
50 – 100 g sinihomejuustoa
2 prk smetanaa
2 valkosipulin kynttä hienonnettuna
suolaa
mustapippuriaOta liha 2 tuntia ennen paistoa huoneen lämpöön. Pilko paprikat ja sipuli hyvin pieniksi kuutioiksi. Sekoita joukkoon kapris, murennettu homejuusto, smetana, valkosipuli ja mausta mustapippurilla. Ruskista liha pieni alue kerrallaan kuumalla pannulla kunnes liha on joka puolelta kauniisti ruskistunut. Leikkaa sitten liha 1-2 cm paksuisiksi viipaleiksi. Lado viipaleet limittäin uunivuokaan ja mausta suolalla ja pippurilla. Kaada viipaleiden päälle kasvis-smetana höystö. Paista uunissa 200 C noin 30-40 minuuttia halutusta kypsyydestä riippuen.
Härkäherkku oli varsin herkullista. Homejuustokaan (jota käytin vähimmäismäärän) ei tullut turhan voimakkaasti läpi. Ja laihdutuskuuritonttu tykkää kun ruuassa on kaksi purkkia ei-ollenkaan-rasvaista smetanaa.
homejuustokammoisen kannattaa mielestäni aloittaa pelkonsa voittaminen miedomman makuisista valkohomejuustoista, jotka ovat ainakin allekirjoittaneen suurinta herkkua, vaikken sinihomejuuston voimakkaasta mausta hirveästi pidäkään
No mut jos kerran söin ihan hyvillä mielin sinihomejuustoistakin ruokaa niin tässähän ollan jo voiton puolella.
En ole valkohomejuustoa varmaan ikinä edes maistanut. Jotenkin se näyttää ällömmältä. Jotkut kaverit, esimerkiksi viikko sitten vieraillut pupunpaistaja, ovat kyllä melkoisia valkohomefriikkejä.