Syyskausi

Ah.

Tervetuloa Sorsanpaistajan syyskauden avajaisiin. On muutamia ikäviä asioita, joita blogille ei kannata tehdä. Yksi niistä näyttää olevan urlin vaihtuminen wordpressissä. Nyt kuitenkin kaikki toimii taas ja palvelinrikon vahinkona oli vain muutama kadonnut postaus.

Niille, jotka missasivat väliaikaisen blogini, päivitetään tiedot laihdutuskuurista: se on loppu ny. Seuraavassa vaiheessa olisi tarkoitus alkaa hieman kasvattamaan erityisesti yläruumiin lihaksia ja seurailla, miten paino tästä alkaa kehittymään. Ongelmat varmaankin alkavat vasta pyöräilykauden loputtua.

Syksyn suurimpana projektina aloitan pienen metabloggausprojektin. Olen viimeiset kolme kuukautta aikonut valittaa, miksi kukaan ei ole perustanut metaruokablogia. Sellaista ruokablogimaailman blogisanomia. Nyt tartun osittain itse tuohon haasteeseen esittelemällä kaikki blogilistalta löytyvät ruokablogit syksyn aikana. Tarkoitus olisi hieman sivistää itseä ja muita siitä, millaisia ruokablogeja täältä löytyy. Ainakin itselle on hieman jumittunut nämä samat ympyrät eikä uusiin blogeihin jaksa tutustua kovin suurella innolla. Sen varsinaisen metablogin saa sitten perustaa joku muu.

Muita lähiaikojen projekteja ovat kaikkien laihisaikoina bongattujen kakkureseptien kokeileminen, keittiöveitsien päivittäminen ja ainakin yksi yllätys.

Tuon veitsiprojektin aloitinkin jo viime viikolla lainaamalla kirjastosta keittiöveitsistä kertovan mainion opuksen. Kirjan mainioiudesta huolimatta se ei oikeastaan auttanut minua valinnassa. Lähinnä vain vahvisti ennakkokäsitystä siitä, että valinta tapahtuu Wüsthofin classic-sarjan ja Zwilling J.A. Henckelsin four star, five star ja professional s -sarjojen väliltä. En ole vielä paikallista hintatasoa tarkistanut, mutta ilmeisesti kaikki vaihtoehdot ovat suunnilleen samassa hintaluokassa, four star ehkä hieman muita halvempi. En myöskään usko itse veitsien, siis terän, laadussa olevan juuri eroja. Kun vielä joka sarjasta löytyy kaikki ne veitset, joita olen hakemassa, jää valintaperusteiksi vain kahva ja ulkonäkö.

Tässä suhteessa professional s ja classic ovat melko identtisiä ja varmoja valintoja. Molemmissa on perinteinen muotoilu, joka lienee ergonomisesti turvallinen ratkaisu. Four starin kahvaa ehkä hieman oudoksun ja five starin kahva taas on ristiriitainen. Tuossa Keittiöveitset-kirjassa sitä kehuttiin, mutta esimerkiksi Consumer Reportsin läpikotaisessa veitsitestissä se sai vain hyvän arvosanan, kun four starin kahva arvosteltiin erittäin hyväksi ja classicin ja professional s:n erinomaiseksi. Kaikkien mainittujen sarjojen terät arvosteltiin kyseisessä testissä erinomaiseksi ja kaikki nuo sarjat five staria lukuunottamatta olivat kokonaisarviossa lähellä toisiaan ja listan yläpäässä (2.,4., ja 5.) kun ensimmäisenä ja kolmantena olivat zwillingin ja wüsthofin kertaluokkaa kalliimmat veitset. Valintaa ei yhtään helpota sekään, että ilmeisesti veitsien ergonomiasta ei kokeilemalla voi oikein sanoa mitään (ellei nyt kaikki ole aivan pielessä), vaan se selviää vasta pitempiaikaisen käytönä perusteella.

Onkos kenelläkään kokemusta yllämainituista veitsisarjoista? Kuulisin mielelläni kokemuksista.

Ostoslistalla on muuten siis 20cm tai 23cm kokkiveitsi, 9-10cm vihannes/paloittelu/tiesmikäliekään veitsi sekä noin 20cm fileointiveitsi.

Share on FacebookTweet about this on TwitterShare on Google+Pin on PinterestShare on TumblrEmail this to someone

5 Responses

  1. Lissu July 31, 2006 / 3:33 pm

    Sain talvella lahjaksi japanilaisen Macin perus kokkiveitsen ja olen ollut erinomaisen tyytyväinen siihen. Veitsiä myy ainakin Chez Marius ja Tokyokan, joista viimeksi mainittu tuo niitä maahan ja pyytää pienempää hintaa.

    Ihan vaan vinkkinä jos jostain syystä et Wüsthofiin päätyisikään..

  2. cele July 31, 2006 / 3:44 pm

    Macin sellainen japanilaismallinen kokkiveitsi kyllä kiinnostaisi, mutta taidan kuitenkin ensiksi hankkia eurooppalaisia veitsiä. Nuo Macin veitsethän on kai hiiliterästä ja järjettömän teräviä ja kovia, mutta hieman enemmän hoitoa vaativia (ruostuu) kuin nämä perinteiset eurooppalaiset. Tokyokaniin kyllä astelen sitten kun noita hankin, sen verran koukussa olen siihen kauppaan.

  3. Lissu August 1, 2006 / 4:09 pm

    Hiiliterästäpä hyvinkin ja kyllä, järjettömän teräviä! Siskolle hankin samanlaisen kuin omani tuparilahjaksi ja eikös se sitten leikannut sillä sormeen kunnon vekin!

    Ruosteeseen en ole ainakaan vielä oman veitseni osalta törmännyt. Toisaalta olen melko fanaattinen sen huollosta (pesen ja kuivaan heti käytön jälkeen). Malli on Mac Superior SA-70 (http://www.macknife.com/superior.html)

  4. cele August 1, 2006 / 4:16 pm

    Niin. Sitä juuri pelkäänkin, että kun kerran laiskuus iskee niin veitsi on ruosteessa. Pitäähän noista eurooppalaisistakin veitsistä toki huolta pitää, mutta eivät ehkä ole aivan yhtä vaativia tässä suhteessa.

  5. Polkkapossu August 2, 2006 / 12:47 am

    Japsiveitsissä on vaan se ongelma, että niissä on aika pienet kahvat miehen käteen. Tai ainakin mun lapiokouraani. Mukavan keveitä ne kyllä tuntuu olevan. Ruostuminen tuskin on isoin ongelma.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *