2010-08-03 Hei sinä googlesta tullut. Karitsan kare kannattaa tehdä esimerkiksi yrttikuorruttamalla tai leivitettynä. Tällä sivulla ei ole mitään nähtävää. 🙂
Eilisen indeksi: 51.
Sekoitin unirytmini tehokkaasti tiistaina, kun futispeli venyi taas reippaasti toisen päivän puolelle, ja lisäksi oli ihan pakko tehdä yhden kappaleen raakamiksaus valmiiksi. Ei pitäisi ikinä aloittaa miksausta yhdeksän jälkeen illalla, varsinkaan jos samaan aikaan tulee muita virikkeitä, jotka vaativat korvien käyttöä. Miksaus on nimittäin sellainen homma, että se pitää melkein tehdä yhdessä sessiossa alusta lauluun saakka tai muuten siinä menee kaksi kuukautta, eikä se siltikään kuulosta hyvältä.
Onneksi sain näin kesähelteiden korvalla roudatuksi töihin levyllisen ainutta oikeaa nörttijuomaa, joka piristää mukavasti aamulla. Ja tyttöystävä protestoi laihdutuskuuriani, kun muka on varaa vetää jolttia. Äh.
Innostuin valtavasti Pastanjauhajien hiljakkoin kokkaamasta kokiskanasta siinä määrin, että kokeilin sitä eilen työruokana, kun jääkaapissa oli sopivasti yksi ylimääräinen rintafile ja valmistusprosessihan nyt oli melkoisen yksinkertainen. Kokiksen korvasin joltilla, ja hyvin toimi. Bataattitornien väsäämiseen en töissä alkanut, vaan söin lisäkkeenä riisiä.
Taisin jossain postauksessa jo mainitakin tuosta karitsan kareesta, jonka ostin viime viikolla, kun sattui olemaan tarjouksessa smarketissa käydessäni. Tuotakaan tullut aiemmin kokeiltua, mutta muistelin, että yhdessä sun toisessakin kokkikirjassa oli tuohon liittyen reseptejä. Lopulta lähdin valmistamaan tuota tällaisen ohjeen mukaan, mutta bearnaise-kastike tietenkin meni täysin mönkään ja mitään maksaa en alkanut paistella. Se itse kare sen sijaan maistui vallan mainiolta sellaisenaan. Liha oli valmiiksi marinoitu jonkinlaisella yrttimarinadilla ja haisi sen verran hyvältä, etten alkanut sitä pesemään. Paistoin tosikuumalla pannulla ensin lihan joka puolen kunnolla ruskeaksi ja laitoin sitten 180-asteiseen uuniin hieman pitemmäksi ajaksi kuin ohjeessa mainittu 8 minuuttia. Liha jäi kuitenkin keskeltä hieman punaiseksi, joten ajoitus oli melko hyvä. Liian raa’aksi tätä ei mielestäni kannata jättää, koska lihassa on sen verran paljon rasvaa, että se pehmenee vasta hieman kypsempänä.
Kokeile ihmeessä jolloinkin myös niitä bataattitorneja. Ne olivat oikeasti aivan käsittämättömän hyviä. Mutta kieltämättä semmoisten värkkääminen työaikana voisi olla vähän hassua. 🙂
Pitää joskus kokeilla, savujuusto ei vaan taida olla ihan sitä laihiskamaa. En liene bataatteja ikinä syönytkään.
Kääks, unohdin tietenkin koko laihiksen, sorry. 😉
Eihän se bataattikaan tietenkään mitään varsinaista laihisruokaa ole, mutta kannattaa silti joskus testata, ihan vaan kokemuksen vuoksi. Yleensä siitä tulee kokkailtua enemmän talviaikaan (esim. bataattivaahto on aika kiva sapuska). Kesällä sitä on niin uuden perunan lumoissa, etteivät nuo kaukaa raahatut vihannekset jaksa oikein kiinnostaa.
En minä (ainakaan tietoisesti) ole kovin kummallisia laihdutusruokia tehnytkään. Kunhan yrittää välttää pahimpia voipekonirasvaviritelmiä.
Kannattaa suosia mansikoita. Aikanaan mansikkamaalla kesätöissä huomasin, että ne poistaa aika hyvin nestettä elimistöstä (niin jos niitä syö silleen litran päivässä).
Juuri eilen harmittelin, kun totesin, että taitaa mansikkakausi mennä aika pahasti ohi tänä kesänä tuon laihdutuskuurin takia. Ehkä niitä sitten voikin syödä. 😛